Se on jännä, miten silloin tällöin iskee innostus tehdä käsitöitä jollain tietyllä tekniikalla. Minuun on tällä hetkellä iskenyt virkkausinto - haluaisin koko ajan virkata kaikenlaista pientä ja sievää. Harmi vain, ettei aika ja energia riitä kaikkeen.
Kuukausi sitten sain päähänpiston pitsiliinasta. Halusin kämppäni pikkupöydälle uuden liinan ja uutta väriä. Ei auttanut muu kuin suunnata kirjaston virkkauskirjojen hyllylle. Sieltä löytyi kuin löytyikin silmääni miellyttävä malli ja kirja lähti mukaani. Kotimatkalla piti tietenkin käydä heti ostamassa lankaa, Novitan pinkkiä Kotiväkeä. Valitsemani malli oli palaliina, mitä kirosin jo etukäteen, sillä tiesin tuskastuvani palojen virkkaukseen. Mutta pitäähän sitä jokin haaste itselleen asettaa, eikös?
Tämän näköisiä kukkasia virkkailin 15 kappaletta ja pieniä välikukkasia kahdeksan. Pikkukukkaset virkattiin kiinteillä silmukoilla kiinni isompiin. Isojen kukkien välit kiinnitin neulalla ja langalla. Ohje oli hieman puutteellinen ja jälkeen päin ajateltuna olisin virkannut isommatkin kukat samantien kiinni toisiinsa. Silloin olisi säästynyt aikaa ja hermoja liinan kokoamisessa.
Pinkkiä piristystä päivään!
