Neulottu vauvan huppari

Keksit purkissa

Tässä on keksiainespurkit, jotka tein joululahjaksi. Ideana on siis se, että kekseihin vaadittavat kuivat aineet on valmiiksi mitattu purkkiin, jolloin lahjan saajan ei tarvitse lisätä aineksiin kuin voita ja kananmuna. Mun mielestä tää on ihan huippuidea! Kaiken lisäksi noi purkit näytti tuollaisenakin tosi kivoilta, joten nehän voi säilyttää pelkästään koristeenakin :)  

Purkki (1 l) sisältää:

3½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1/4 tl suolaa

2½ dl isoja kaurahiutaleita

1½ dl ranskanpastilleja

1½ dl suklaarouhetta

1 1/4 dl ruokosokeria

1 1/4 dl tavallista sokeria

1 tl vaniljasokeria

1-1½ dl rouhittuja cashewpähkinöitä

Keksien alkuperäinen ohje on Bakerellasta.

Yhden satsin tein loppuun asti, niin sain kahteen muuhun purkkiin valmiit keksit. Taikinasta tulee tosi mureaa, joten sitä saa kunnolla puristella kämmenissä, että siitä saa pallerot pellille. Keksit eivät juuri ollenkaan leviä uunissa, joten ihan pallon muotoisiksi niitä ei kannata jättää. Vähän kannattaa litistää... Tosi maukkaita näistä kyllä tulee. Noi ranskanpastillit on mun mielestä hieno lisä taikinan joukkoon! 

Virkatut korit

Virkatut korit on ollut valmiina jo pari viikkoa, mutta nyt vasta muistin ikuistaa ne tänne blogiin. Kuten kuvasta näkyy, ne on virkattu pelkästään kiinteillä silmukoilla, joten niiden tekeminen ei ollut millään muotoa vaikeaa.  

Ensin virkattiin pohjasta halutun kokoinen - neliönmuotoisessa palassa lisäykset virkattiin neliön kulmiin. Kun pohja oli sopivan kokoinen, lopetettiin lisäysten tekeminen ja jatkettiin virkkaamista muuten samalla tavalla. Vähitellen kori alkoi saada muotoa ja korkeutta. Valmis tämä on silloin, kun virkkaaja on tyytyväinen korkeuteen.

Ehkä nyt lipaston päällinen pysyy paremmin järjestyksessä...

Tomaattinen kanapasta

Jee, oon löytänyt uuden ruokalajin, joka on helppo, nopea ja maukas! Mä en oo oikein hurahtanut ruoanlaittoon ja siksi pyörittelenkin viikosta toiseen samoja ruokia. En osaa oikein visioida mitään omasta päästäni vaan tartten ohjeen, jonka mukaan edetä. Tuntuu tosi hölmöltä laittaa aina perus makaronilaatikkoa, kun kaupasta löytyis aineksia vaikka mihin! Nyt oon kuitenkin löytänyt uuden ruoan mun vakkarilistalle. Eikä tää oo edes mitään ihmeellistä, jota ei olis itse voinut keksiä, vaan tosi simppeli juttu perusaineksista. Ohjeen bongasin Hearts & Minds -blogista.

Tomaattinen kanapasta

pastaa noin kuudelle (mä laitoin viisi kerää tagliatellia)

600 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita

2 rkl rypsiöljyä

3 valkosipulin kynttä

1 iso sipuli

1 tetra yrttimaustettua tomaattimurskaa

1 prk Creme Bonjour cuisine paprika-chili

1/2 punttia basilikaa

1 rasia kirsikkatomaatteja

50 g aurinkokuivattuja tomaatteja

suolaa ja pippuria

Laita pastavesi kuumenemaan. Silppua sipulit ja murskaa valkosipulit ja kuullota öljyssä. Lisää broilerit pannulle ja puolita sillä aikaa kirsikkatomaatit ja pieni aurinkokuivatut tomaatit. Muista laittaa pasta kiehumaan! Kaada tomaattimurska pannulle ja kuumenna. Sekoita jukkoon Creme Bonjour cuisine, kirsikkatomaatit ja aurinkokuivatut tomaatit. Lisää silputtu basilika kastikkeen joukkoon, valuta pasta ja sekoita se kastikkeen joukkoon. Nauti!

Rocky road

En muista, milloin kuulin rocky roadista ensimmäisen kerran (varmaan melkein vuosi sitten?), mutta en vaan ollut tähän mennessä saanut aikaiseksi kokeilla sitä itse. Kyseessä on tosi helppo herkku, joka on nopea  valmistaa ja tällä makeanhimo saa varmasti kyytiä! Rocky road tarkoittaa siis suklaata, jonka joukkoon on sekoitettu yleensä vaahtokarkkeja ja pähkinöitä, mut suklaan sekaan voi heittää mitä mieleen vain juolahtaa: esimerkiksi muroja, murustettuja keksejä, rusinoita, kuivattuja hedelmiä, pehmeitä karkkeja ja niin pois päin. Mun rocky roadiin tuli vaahtokarkkeja, suolapähkinöitä ja lakritsia

Mä sulatin kaksi levyä suklaata, yhden maitosuklaalevyn ja yhden tumman. Jossain näkee neuvottavan, että suklaat kannattaa sulattaa erikseen, mutta mä sulatin ne samassa kipossa. Sulan suklaan joukkoon heitetään sitten muut ainesosat sekaan, sekoitetaan ja kaadetaan leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Sitten vuoka jääkaappiin, jotta suklaa jähmettyy. 

Kun suklaa on jähmettynyt, otetaan se pois vuoasta ja leikataan paloiksi.

Nyt herkku on valmista nautittavaksi! Ihan älyttömän makeaa, mutta tajuttoman hyvää. Mä rakastan suklaata ja makeaa muutenkin, joten tää on varmasti mun tulevien herkkuhetkien ykkösvaihtoehto! Laku sopii tosi hyvin yhteen suklaan kanssa ja pähkinät antaa herkuttelijalle vähän enemmän pureskeltavaa. Seuraavalla kerralla voisi kokeilla vaikka keksimuruja ja vaikka myös valkosuklaata.

Joulukalenteri paperitötteröistä

Joulukuun ensimmäinen päivä on vain yhden yön päässä ja se tarkoittaa, että huomenna saa avata joulukalenterista ensimmäisen luukun! Tänä vuonna kauppojen suklaakalenterit pysyy poissa mun näpeistä, koska väsäsin kalenterin itse. Ja sain valita siihen myös mieluiset suklaat ;) 

Elikkäs, taittelin n. 15 x 15 cm kokoisista papereista tötteröitä, jotka nidoin kiinni muutamasta kohdasta. Leikkasin valkoisesta kartongista sopivan kokoiset ympyrät, joihin kirjoitin numerot ja liimasin ne kiinni tötteröihin. Sitten solmin valkoiseen henkariin kolme lankaa ja lankoihin tötteröt. Aikamoista säätämistä toi kiinnitys oli, mutta eiköhän se aja asiansa tän yhden kuukauden :) 

Paperi on skräppäyspaperia, jota löytyi Suomalaisesta kirjakaupasta. Olisin halunnut jotain vähän jouluisempaa kuviota ja väriä, mutta mitään edes sinnepäin ei ollut. Totesin sitten, että tyylikäs mustavalkoinen saa kelvata. Tänä vuonna mun kalenteri ei oo perusjoulunpunainen joulupukkeineen ja tonttuineen vaan se on ajattoman klassinen (?). Kuullostipa hyvältä! 

Työn alla...

Tällä hetkellä mulla on kolme keskeneräistä käsityötä, joita kutakin vuorollaan yritän viedä eteenpäin. Aluksi aloin tekemään yhtä, sitten sain idean toisesta ja kolmaskin työ sai myöhemmin alkunsa. Semmosta se on, kun saa inspiksen jostain hommasta eikä voi odottaa, että sais edellisen pois käsistä. Se tässä on kivaa, että voi vaihdella työtä, jos jokin alkaa tympimään. No, mitkäs nämä työt sitten ovat?

1. Villasukat. Vasta ensimmäisen sukan neulominen menossa - enkä edes muista, milloin aloitin tämän!

2. Virkattu kori. Mua ärsyttää kaikki putelit ja purnukat piirongin päällä. Ne tarvitsee siis ehdottomasti säilytyskorin. Virkkuukoukku esiin...

3. Vauvan huppari. Oli ihan PAKKO alkaa neuloa pientä nuttua, sillä jollain tavalla tätä mahdollisesti pahenevaa vauvakuumetta oli käsiteltävä. :D Ystävien pikkuiset vauvelit on ihan liian suloisia...

Kaiken lisäksi mä tarvitsisin kaulahuivin, mutta en oo vielä löytänyt sopivaa lankaa. Heti kun vain löydän mieleisen kerän niin työ numero 4 saa alkunsa. Sitten oon miettinyt joulukalenterin tekemistä (sellasen ihan yksinkertaisen, sillä joulukuu alkaa jo ensi viikolla!). Idea mulla kyllä jo on...

Pulla päivässä...

...pitää luut piilossa, eikös vain. Mutta se ei ole mikään este vaivata lauantai-aamuna puolen litran pullataikinaa ja pyöräyttää monta pellillistä lämpimäisiä. Leivoin siis pitkästä aikaa pullaa. Tuttujen korvapuustien lisäksi tein nyt ensimmäistä kertaa dallaspullia. Ja niitä aion tehdä seuraavallakin kerralla, oli nimittäin niin hyviä! 

Vaikka pullia tulikin valmistettua aikamoinen määrä, suurin osa päätyi kuitenkin pakkaseen pahan päivän varalle. Eihän pullaa sentään sovi joka päivä syödä ;)

Popsi, popsi porkkanakakkua

Isänpäivänä meillä maisteltiin porkkanakakkua. Lupasin leipoa kakun isänpäiväherkuttelua varten, mutta en halunnut tehdä "tavallista" täytekakkua, vaan jotain muuta, erilaista. Unohdin siis heti neljän munan täytekakkupohjan ja aloin etsimään netistä kivoja kakkuohjeita. 

Ja niitähän on netti pullollaan! Tällä kertaa sopiva resepti löytyi Painted by cakes -blogin puolelta. No joo, ehkä porkkanakakku ei oo mitenkään erilainen tai erikoinen, mutta en mä ole ainakaan ennen tehnyt sitä kakkuvuokaan ja täyttänyt tuorejuustokreemillä. Porkkanapiirakka onkin tutumpi juttu. Porkkana oli siis tässä tapauksessa se "erikoisuus" :D

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä ohjetta, kakku oli taivaallisen hyvää ja toteutus tosi simppeli! Näpräsin ensimmäistä kertaa tuollaiset marsipaaniruusut ja ihan nätit niistä tuli. Koristelu ei valitettavasti ole oikein mun juttu, ainakaan hienojen ja yksityiskohtaisten marsipaanikoristeiden teko. Todetaan siis tähän loppuun, että "yksinkertainen on kaunista" ja "less is more".

Pizza with love

Ei pitsan aina tarvitse olla pyöreä tai uunipellin muotoinen ;)

Villasukkia Nenäpäivän kunniaksi

Yle Satakunta ilmoitti syyskuun loppupuolella järjestävänsä Nenäpäivä-tapahtuman 8. marraskuuta, jonka yhtenä ohjelmanumerona on villasukkien hyväntekeväisyysmyynti. Ihmiset haastettiin kutomaan villasukkia ja lahjoittamaan ne hyvään tarkoitukseen. Sukista saatavat varat lahjoitetaan kokonaan Nenäpäivä-keräykseen. Mä näin tilaisuuteni koittavan - nyt pääsen eroon nurkissa lojuvista käyttämättömistä villasukista! 

Sain kokoon kaiken kaikkiaan 17 sukkaparia, joista 11 löytyi valmiina kaappien perukoilta. Sellasta se on, kun sukkia kutoo ihan vain tekemisen iloksi eikä niinkään akuuttiin tarpeeseen. Joku voisi pitää mua ihan hölmönä, mutta hei - harrastus se on tämäkin ;) 

Lokakuun aikana sain neulottua kuudet pikkuiset villasukat (ja jämälankavarasto on taas pikkaisen pienempi.) Niistä tuli niin söpöjä! Voisin siirtyä vallan pikkuisten vauvan sukkien neulomiseen, awwws... 

Pitää tehdä vielä Porin reissu ja käydä heittämässä nämä Yle Satakunnan toimistolle. Tälle villasukkahaasteelle on Facebookissa omat sivut ja kävin äsken kurkkaamaassa, lukisiko siellä kuinka paljon sukkia on jo kasassa. Tarkkaa lukumäärää ei enää tiedetty, mutta arvioitu määrä oli 400-500!! Huh mikä määrä! Aika siistiä, että niitä on saatu niin paljon. Hauska huomata, että villasukka on sellainen tuote, jolla ihmiset saadaan mukaan tällaiseen hyväntekeväisyystempaukseen :)  

Tosi helpot mustikkamuffinit

Siis nää on oikeasti tosi helppoja ja nopeita! Ja ah-niin-maukkaita. Mustikoiden tilalla voi tietysti käyttää jotain muuta marjaa tai vaikka suklaapaloja. Miltähän esimerkiksi banaani maistuisi näissä? 

Aloin pohtimaan, että onko muffinilla ja muffinssilla mitään eroa. Päädyin nyt siihen tulokseen, että ei - ne on vaan kaksi eri nimitystä samalle asialle. Mä puhun itse yleensä muffinsseista enkä muffineista, mutta viljellään nyt tätä ns. alkuperäistä nimitystä, sillä muffini-nimityshän tulee enkun sanasta 'muffin'.

Mustikkamuffinit

4 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

100 g pehmeää voita

1 dl maitoa

2 munaa

n. 3 dl mustikoita

1. Sekoita kuivat aineet keskenään.

2. Lisää joukkoon voi, maito ja munat. Sekoita tasaiseksi.

3. Täytä muffinivuoat puolilleen taikinaa, lisää jäisiä mustikoita ja lusikoi 

loput taikinasta päälle. Ripottele päälle vielä muutamia mustikoita.

4. Paista 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Sitruunainen juustokakku

Tässä sitruunaisessa juustokakussa on Domino-keksipohja ja päällä on appelsiinimehusta tehty kiille. En ole muuten aiemmin tehnyt kakun päälle kiillettä, joten tulipa tehtyä jotain uutta. Viimeistelynä höyläsin tummasta suklaasta silppua kakun päälle koristeeksi. Kakusta tuli raikas ja makean sitruunainen. Tykkäsin hirveästi suklaakeksipohjasta - se oli tervetullutta vaihtelua tavallisen Digestive-pohjan sijaan. Ohje kakkuun löytyy tästä blogista.

Isänpäiväksi ajattelin tehdä myös jonkin juustokakun. Hmmm, lime-valkosuklaa ei ainakaan kuullosta yhtään huonolta vaihtoehdolta. ;)

Domino-browniemuffinit

Muffineita on aina kiva leipoa, koska ne on helppoja ja nopeita. Tällä kertaa testasin Lunni leipoo-blogista löytämääni muffiniohjetta. En tosin pihiyden puuskassani ostanut aitoja Dominoja vaan Rainbown vastaavia keksejä. Säästin varmaan hurjat 40-50 senttiä! :D Ne saivat luvan kelvata, vaikka onhan Domino aina Domino. 

Tein muffineista suurempia versioita eli taikinasta tuli tällä kertaa kuusi isoa muffinia. Paistossa menikin sitten vähän vikaan, kun en tiennyt mikä lämpötila olisi sopiva tämän kokoisille leipomuksille. Ne olivatkin sitten hyvän tovin uunissa 175 asteessa, jolloin päällisestä tuli tietysti aika kova... Olisiko isompi vai pienempi lämpötila ollut sitten parempi, en tiedä. 

Sisältä nämä olivat kuitenkin pehmeitä ja ihanan suklaisia. Keksimurut olivat pehmenneet paiston aikana, enkä innostuksissani edes huomannut "etsiä" niitä muffinin sisältä. Toisen tuhoamisessa pitääkin keskittyä siihen, löytyisikö niitä keksinpaloja... Joskus voisi kokeilla jotain koristeluakin, kuppikakkutyyliin - näistäkin tulisi paljon näyttävämpiä, jos päälle pursottaisi jonkun kreemin. 

Vauvanpeitto numero 2

Ensimmäisen peiton virkkauksesta innostuneena ajattelin virkata toisen samanlaisen! Peitto pääsi viime viikonloppuna uuden omistajansa luokse - miten suloinen voikaan reilun viikon ikäinen vauveli olla! <3 Tässä linkki edellisen peiton postaukseen.

Lanka: Ören Bayan Sweet Baby

Mä löysin tätä Tuurin kyläkaupasta, mutta eiköhän sitä muualtakin löydy :)

Erilainen piirakka

Ajattelin kokeilla hieman erilaista piirakkaa. Tai no, erilaista tässä on pohja. Se on nimittäin pelkästään paistettua jauhelihaa. Tämä on ehkä hieman terveellisempi vaihtoehto voista ja jauhoista tehdylle pohjalle. 

 

Piirakan täytteeksi valikoitui mitä jääkaapista löytyi. Pakasteparsakaalia, yksi punasipuli, pari porkkanaa, ja Polarin 5-prosenttista juustoa. Kuullotin sipulit ja sulatin parsakaalit pannulla, porkkanoista ja juustosta tein raastetta. Piirakan päälle tuli vielä muna-maitoseos - 3 dl maitoa ja 3 munaa.

Jauheliha siis piirakkavuoan pohjalle ja siihen päälle kasvikset ja juustoraaste. Ja lopuksi munamaito. Laitoin tämän 200-asteiseen uuniin ja annoin olla siellä reilut 30 minuuttia. Uunista pois otettaessa keittiöön leijaili herkullinen tuoksu...

Mitkä värit! Kyllähän tällä herkuttelee näin lauantai-iltana :) Erityisesti juustoraaste antaa tähän kivan säväyksen. Ens kerralla laitan tohon munamaitoon suolaa ja vaikka vähän pippuriakin niin maut nousee paremmin esiin!