Vauvan tossut

Neuloin tilaustyönä vauvan tossut yhden pienokaisen nimenantolahjaksi. Ensimmäistä kertaa neuloin jotain näin pientä! Pikkuiset töppöset ovat kyllä suloiset jo pienuutensa takia. Nämä taitavat neidille olla tällä hetkellä vielä isot (?), mutta äkkiähän vauvat kasvavat. Tulipahan piirakkasukista jääneille langanjämille käyttöä :)

Malli: Novita

Piirakkasukat - pink edition

Innostuin mallista ja tein toiset. 

Kolmannet on jo tuloillaan. 

Neuloosi iski taas! 

Amerikanpastillikääretorttu

En edes muista, milloin oon viimeksi leiponut kääretorttua. Siitä on todella kauan, kun asiasta ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Tähän tuli kuitenkin korjaus, kun sain herkutella toisen tekemällä kääretortulla ja innostuin itsekin sitä leipomaan. 

Mä oon aina saanut kääretorttulevystä kuohkean ja paksun. Se oikeasti pysyy sellaisena uunista ottamisen jälkeenkin, eikä muutu ohueksi lätyksi. Monet usein ihmettelee, miten saan siitä niin paksun. Muiden levyt jää lättänöiksi. Onkohan ongelmat sitten kananmunan ja sokerin vaahdottamisessa vai jauhojen lisäämisessä vaahtoon, mene ja tiedä. Mutta mulla se pysyy aina paksuna. Sen takia valmis torttukin on aina aika iso! 

Tämän kääretortun täyte ja päällinen on tehty kermavaahdosta ja tavallisesta maitorahkasta. Täytteeseen lisäsin marianne-rouhetta antamaan makua. Koristeena on laivalta ostettuja amerikanpastilleja. Ei ehkä uskoisi, mutta kääretortusta ei tullut lainkaan liian makea. Koska en lisännyt paljon sokeria täytteeseen, pysyi makeus hyvin kurissa. Karkit antoivat annokseen tarvittavan makeuden. 

Nams!

Jälkiruokavinkki

Tässä teille nopea ja helppo jälkiruokavinkki, jonka itse olen joskus saanut ystävältä. Tarvitset ainoastaan purkillisen bulgarialaista jogurttia, hunajaa ja mysliä. Tuosta purkillisesta riittää kahteen annokseen, joten tee kaverille kanssa! Jaa jogurtti kahteen pieneen kulhoon, ripottele päälle mysliä ja lisää vielä hieman hunajaa makeutukseksi. Valmista! Myslin lisäksi tähän sopii vaikka murot (esim. Cheerios) tai murennetut kauralastut. Pointtina se, että pehmeän jogurtin kaverina on jotain rapeaa, joka antaa hampaille pureskeltavaa. 

Helppoa ja aika terveellistäkin.

Eilen oli pizzaperjantai

Pitsan teko on mulle tuttua, sillä sitä on tullut vuosien aikana tehtyä ja syötyä paljon. Kotona se oli aina lauantai-illan juttu. Joskus harvoin tulee haettua pitsa jostain pitseriasta, sillä mä tykkään paljon enemmän itse tehdystä pitsasta. Niistä saa sellaisen kuin itse haluaa, ja pohja on paksu eikä mikään ohuen ohut lätty. Kaiken lisäksi itse tehtyä pitsaa ei ole pakko tuupata täyteen juustoa, jos ei itse halua. 

Oon lukenut erilaisista pitsapohjista urheilulehdistä: niissä on mainittu muun muassa rahkasta tai kukkakaalista tehdyt pohjat. Kolmas variaatio on ollut tortillalätty. No, mä kokeilin eilen ensimmäistä kertaa, miten tortilla toimii pitsan pohjana. Voin jo kertoo, että toimii!

Pitsan tekeminen oli superhelppoa, koska mitään ei tarvinnut tällä kertaa oikeasti valmistaa. Tortillan päälle levitin vähän ketsuppia ja heitin täytteet päälle. Paistettua jauhelihaa löytyi entuudestaan jo jääkaapista ja paprikaa ja sipulia piti vain viipaloida sen verran kuin halusi käyttää. Oltermannista lohkaisin pienen palan, jonka raastoin pitsan päälle. Pitsa oli varmaankin noin 15 minuuttia 175 asteisessa uunissa - en katsonut tarkkaa aikaa, vaan otin sen pois uunista, kun tortilla oli reunoistaan saanut pikkasen väriä. 

Tortilla oli reunoilta rapeutunut, mutta keskeltä pehmeä ja helposti leikattava. Tortilla toimii tosi hyvin pitsapohjana, joten en ihmettele, että sitä on kovasti kehuttu blogeissa ja urheilulehdissä. Tästä ei saa niin isoa hiilaripommia kuin tavallisesta pitsapohjasta, joten tää on hyvä, "kevyempi" vaihtoehto. 

Varmasti teen uudestaan, sillä tortillapakettiin jäi vielä kuusi lättyä!

Piirakkasukat

Ohje Novitan Sukkalehdessä ja Novitan nettisivuilla.

Työn alla

Kyllä puikot on viimeisen kuukauden heiluneet! Tähän mennessä olen neulonut jo yhdet lapaset, villasukat ja kämmekkäät. Niistä ei vain tullut otettua kuvia, joten eivätpä ne ole päässeet tänne blogin puolelle. Mutta eipä niissä mitään ihmeellistä toisaalta olekaan. Ja ai niin, yhden piponkin neuloin kokeilumielessä, mutta siitä tuli aivan liian iso, joten en halunnut laittaa sitä tänne esille. 

Nyt työn alla on huivi ja piirakkasukat. Huivi on tällä hetkellä työtauolla, koska lanka loppui kesken, eikä uutta kerää ole vielä ostettu. Sukista on sentään jo toinen valmiina! Pitkän neulomistauon jälkeen puikkojen heiluttelu on tuntunut todella kivalta. Mä niin olen neuloosin pauloissa. Neuloisin varmasti koko ajan, jos se vain olisi mahdollista. 

Uutuus maailmalta!

Joko olette kuulleet tästä maailman "superhitistä"? Kumilenkeistä valmistetut rannekorut on tällä hetkellä "se" juttu! Ainakin siis alakouluikäisten joukossa. Muksumassissa näitä Rainbow Loom -paketteja tosiaan mainostettiin superhittinä. Itse kuulin näistä puolivahingossa, kun mietittiin yhdessä opiskelukaverin kanssa, mistä aiheesta pidettäisiin oppilaille lyhyt kässäkerho, joka on osa harjoittelujaksoa. No näistähän me saatiin kerhoon aihe! 

Kuvassa olevat rannekkeet on ihan perusmallia nimeltä "fishtail bracelet" ja niiden tekeminen on älyttömän helppoa eikä ne vaadi mitään erityisiä välineitä. Nämä on tehty ainoastaan pyykkipoikaa apuna käyttäen. En ala nyt erikseen selittämään, miten homma toimii, sillä netti on tässäkin tapauksessa pullollaan ohjeita ja videoita erilaisten rannekkeiden valmistukseen. "Rainbow loom", "rubber band bracelet" ja "rubber band jewellery" ovat hyviä hakusanoja ohjeiden etsimiseen ja Pinterestistä löytää vaikka ja mitä aiheeseen liittyvää. Suomenkielisiä ohjeita en ole nähnyt oikeastaan ollenkaan, lukuun ottamatta tätä Suuren käsityön askarteluvinkkiä.

Aika näyttää, millainen kässäkerho saadaan aikaiseksi ja millaisia hienoja koruja siellä oikein valmistetaan. Tässä nyt vain tällainen lyhyt vinkkaus, että tämmöinen juttu on nyt IN! 

Vaahtokarkkikaakao

Tämä sunnuntai on kulunut pienen syysnuhan potemisessa. Koska oon hörppinyt teetä jo koko viikon kipeän kurkun lievitykseen niin tänään halusin kaataa kuppiini jotain muutakin. Jostain nuhaisen mielen perukoilta tuli mielihalu vaahtokarkkikaakaoon. Ajatus lähti varmaan siitä, että keittiön laatikossa on kesän jäljiltä jäänyt iso vaahtispussi - pakko niitä on johonkin kuluttaa. 

Vaahtiskaakaon valmistus on superhelppoa. Eli, valmista kaakao niin kuin normaalisti, lisää kuumaan kaakaoon muutama vaahtokarkkipala, pursota päälle kermavaahtoa ja laita koristeeksi vielä pari vaahtispalaa. Valmista! Koska mun vaahtokarkit oli aika isoja, puolitin ne esin. Vaahtikset pehmenee ihanasti kuumassa kaakaossa ja koko kupillinen on ihanan makeaa. Makeanhimo on varmasti yhden annoksen jälkeen selätetty. 

Voisi ottaa oikein tavaksi tällaisen vaahtiskaakaohetken sunnuntaisin :)

Omenapiirakka

Yksi opiskelijaelämän parhaista puolista on se, että voi leipoa keskellä viikkoa "työajalla". Keskiviikkona tein opiskeluhommia kotona ja kun tenttiin luku alkoi kyllästyttämään, päätin leipoa omenapiirakan. Nyt kokeilin Yhteishyvän nettisivuilta löytynyttä ohjetta, joka on Hellapoliisin käsialaa. Taikinaan tuli fariinisokeria, mikä oli mulle uusi juttu - en oo ennen tehnyt piirakkataikinaa, johon sitä olisi tullut. Pohjasta tuli pehmeä ja hyvänmakuinen, joten varmasti käytän tätä ohjetta uudelleen! 

Ainekset

4 munaa

1,5 dl sokeria

1,5 dl fariinisokeria

3,5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

1 tl kardemummaa

1 dl maitoa

1 dl rypsiöljyä tai sulatettua voita

Pinnalle

5 isoa omenaa

0,5 dl sokeria

kanelia maun mukaan

1. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

2. Lisää taikinaan keskenään sekoitetut kuivat aineet, maito ja rasva.

3. Kääntele tasaiseksi ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

4. Poista omenoista siemenkodat, leikkaa ne ohuiksi lohkoiksi ja asettele taikinan päälle.

5. Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia.

6. Paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla noin 15 minuuttia.

Syysherkku: kaura-omenapaistos

Omena on ehdottamasti se juttu syksyn leivonnassa! Joka vuosi syksyn tullessa tekisi mieli leipoa omenapiirakkaa ja omenapaistosta - ne kuuluu syksyyn yhtä lailla kuin kellastuvat puut ja pimenevät illat. Vaikka omenoita tulee sellaisenaan syötyä vuodenajasta riippumatta niin omenaleipomukset liitän itse vahvasti syksyyn. Kotoa opittu tapa, luulisin.  

Viime lauantain iltana mun alkoi hirveästi tehdä mieli jotain hyvää, mutta kello oli jo yli kuuden, joten kaupasta oli turha lähteä hakemaan helpotusta makean nälkään. Hedelmäkulhossa oli jäljellä kaksi omenaa  ja mielessä kävi, että pyöräyttäisin niistä omenapiirakan. Kananmunia ei vain enää ollutkaan jäljellä, niin piirakan teko jäi ennen kuin ehti alkaakaan. Keksinpäs sitten piirakan sijasta tehdä omenapaistosta! 

Netti on pullollaan ohjeita kaura-omenapaistoksista ja niinpä mä tällä kertaa yhdistelin ja sovelsin paria ohjetta mun kahden omenan paistosta varten. Siirappia lorahti tällä kertaa kauraseokseen liikaa, sillä siitä tuli jopa liian makeaa - äklömakeaa oikeastaan. Ja se on mun suusta paljon sanottu, koska rakastan makeaa! Tästä huolimatta ei paistoksesta jäänyt mitään jäljelle, mutta eihän sitä paljon ollutkaan. Pehmeät omenat ja rapea kauramassa on mun suuhun aivan mahtava yhdistelmä. Vielä kun lisukkeeksi saa vaniljajäätelöä, niin herkullinen kombo on valmis. Tällä kertaa piti "tyytyä" vaniljakastikkeeseen - ei kehno vaihtoehto sekään. 

Ensi kerralla teen tätä isomman annoksen ja oon varovainen siirapin kanssa ;)

Aamu- ja välipalavinkki: tuorepuuro

Mitä tarvitset?

1 dl kaurahiutaleita

2 dl Valion rahkajuomaa

marjoja

puolikas banaani

Miten valmistat?

Sekoitat kaikki ainekset keskenään kulhossa ja annat tekeytyä 15-30 minuuttia. Sitten saat syödä. 

Helppoa!

Viikonlopun porkkanakakku

Porkkanakakku

3 munaa
2,5 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1,5 dl öljyä
3 dl porkkanaraastetta

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muna-sokerivaahtoon.
3. Lisää lopuksi öljy ja porkkanaraaste ja sekoita taikina tasaiseksi.
4. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 40 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.

Kuorrute
200 g tuorejuustoa (maustamaton tai esim. appelsiininmakuinen)
0,75 dl tomusokeria
hasselpähkinärouhetta

Valmista kuorrute sekoittamalla tuorejuusto ja tomusokeri. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun päälle ja ripottele pinnalle pähkinärouhetta.

Taas sitä tiramisua!

Tässä on puolivahingossa tullut kesäbreikki tän sivun päivittämiseen. Helteet on saanut pidettyä mut aika hyvin erossa käsityöpuuhista ja leivontatouhuista, sillä hikisillä sormilla on inhottavaa virkata eikä uunin lämmittäminen ole ollut kauhean houkutteleva vaihtoehto muutenkin kuumassa asunnossa. Niin paljon kivempaa on olla ulkona ja vain nauttia kuumasta auringosta! 

Yhtenä heinäkuisena päivänä kuitenkin uhmasin kuumuutta ja laitoin uunin kuumenemaan. Olin päättänyt tehdä seuraavan päivän iloksi tiramisua. Herkun voisi tehdä ilman uunia käyttämällä savoiardikeksejä, mutta mä tykkään enemmän tiramisusta, jossa on käytetty kääretorttupohjaa. Sitä paitsi kaapeista löytyi ainekset torttupohjaan, mutta ei savoiardikeksejä... Jo kuumasta kämpästä tuli puuhailun tuloksena entistä kuumempi, mutta väliäkös sillä näillä hellesäillä. Kyllä se oli sen arvoista! 

Oon nyt pariin kertaan tehnyt tiramisun Pirkan ohjeella, sillä oon niin tykästynyt siihen. Se on silti superherkkua, vaikka jättää sitruunan ja alkoholit pois ;) 

Selailin tässä läpi aiempia postauksia, joita on parin vuoden aikana tullut kirjoiteltua ja löysin tämän. Miten on tiramisu voinutkin mennä tolla tavalla pieleen? Se on muuten tehty samalla ohjeella kuin kuvassa oleva :D

Kesän ekat mansikat

 

Taas on ollut syytä juhlaan, sillä Viltsulla oli tänään synttäripäivä. Sen kunniaksi ostin kesän ensimmäiset mansikat ja ladoin ne pienen täytekakun koristeiksi. Tälläkin kertaa tein pohjan 18 cm vuokaan, sillä syöjiä ei ollut tiedossa kuin muutama. Pieni kakku on kyllä kätevä - sen saa tuhottua jo yhdessä illassa ;) Vispikermaa kului kakun pienestä koosta huolimatta kaksi purkillista! Ihmeellistä, miten pursottaminen viekin sitä niin paljon.

Kesäverhot

Kaunista kukkakuosia. Väriä. Kesäistä. Meidän kotiin sopivat.

Valmista! Verhoista tuli superhienot ja toi kukkakangas sopii meidän olkkariin hienosti. Vähän nimittäin jännitti, miten noi värit natsaa meille, mutta pelko osoittautui onneksi turhaksi, kun ne laitettiin ekaa kertaa tankoon. Purjerenkaiden kiinnittäminen oli vaivatonta ja tykästyin niihin kovin. Mulla ei ollut niiden laittamisesta saati purjerengasverhoista ylipäätään aiempaa kokemusta. Ihan varmasti teen joskus uudetkin purjerengasverhot, niin simppeliä se oli. Vaikka onhan reikien paikkojen mittaaminen ja leikkaaminen tosi tylsä työvaihe...

Oon erittäin iloinen siitä, että verhot tuli valmiiksi heti näin kesän alussa eikä vasta elokuussa. Toiseksi oon tosi iloinen siitä, että mun mittaukset piti kutinsa ja verhoista tuli kertaompelulla oikean mittaiset. Jes! Jännitin nimittäin aikalailla verhojen oikeaa mittaa. Ja nämä ovat muuten ekat verhot, jotka oon itse ommellut. Nyt oon niin happyyyy! :)

Kesänpunaista virkkausta

Malli on Kauhavan Kangasaitan Aura-matto. 

Synttärikakku

Mulla oli viikko sitten syntymäpäivä ja edelleenkin mun mielestä synttärikakku kuuluu ehdottomasti kyseiseen päivään. Ihan sama kuinka paljon sitä oikein täyttääkään! ;) Tänä vuonna tein suklaakakun Painted by cakes-blogista löytyvällä ohjeella. Superhelppo tehdä ja koota. Mietin vaan, että miten tuon vaniljakreemin muka voi saada täysin tasaisesti kakun päälle... En olisi onnistunut siinä, vaikka olisin tunnin yrittänyt! Ehkä siihen on olemassa joku työkalu, jota mä en omista :D

Käsityörintaman hiljaisuus

Nyt on ollut käsitöiden suhteen pitkään hiljaista. Se johtuu ihan vain siitä, että mua ei talven ja alkukevään aikana kauheasti kiinnostanut tehdä mitään. Mulla taisi tulla jokin stoppi koko touhulle, kun yleensä mulla on aina jokin työ menossa. En tainnut kutoa villasukan villasukkaa koko talvena! Toi kuulostaa omaankin korvaan tosi kummalliselta. Pikkutauko on kuitenkin tehnyt hyvää. On ollut kiva huomata, että osaan edelleen katsoa telkkaria ilman, että neulon tai virkkaan samaan aikaan :D 

Kun aurinko alkoi taas paistamaan pidempään ja päivän lämpötilat nousemaan, on munkin käsityöinnostus taas nostanut päätään. Huhtikuussa aloitin yhden virkkausoperaation ja toukokuun aikana toisen. Valmista ei tosin ole vielä tullut, joten en ole niitä tänne blogin puolelle päivittänyt. Mutta vaikka täällä ei käsityöjuttuja ole näkynytkään niin kyllä niitä täällä ruudun toisella puolella yritetään viedä eteenpäin. En tiedä, minkä takia oon nyt saanut kipinän virkkaukseen, sillä en ikinä aiemmin ole ollut siitä näin innoissani. Ehkä se syy onkin just siinä? Varsinkin nyt, kun vihdoin sain Molla Millsin Virkkuri-kirjan kirjastosta lainaan, haluaisin vain virkata, virkata ja virkata. Siis tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan! Se kirja on täynnä ihania virkkausjuttuja... <3

Lisäksi meidän olkkari-keittiöön pitäisi ommella kesäverhot. Kävin aiemmin tällä viikolla Eurokankaassa katselemassa verhokankaita ja astuin liikkeestä ulos sata euroa köyhempänä. Siis oikeesti, kuinka niihin saattoikin mennä niin paljon rahaa! Enkä ostanut kuin 9,90e metriltä maksavaa kangasta... Tosin kankaat maksoivat vain 65 euroa, loput meni muihin verhotarvikkeisiin. Mutta silti! Jos joskus saan verhot ommeltua niin pitää laskea, mitä niiden hinnaksi tulee per verho. Kassalla kuitenkin järkytyin, sillä en ollut varautunut ihan niin isoon summaan. Mä en siis kovin usein kangasostoksilla käy.

Toivotaan, että verhot valmistuu ennen kuin kesä on ohi ja aloitetut virkkaustyötkin tulisi pian valmiiksi. Uusia töitä olisi nimittäin jo suunnitteilla ;)

Marja-banaanismoothie

Mäkin pääsen nyt kiinni tähän smoothie-maailmaan, kun vihdoin ja viimein hankin laitteen, jolla niitä voi valmistaa. Pohdin pitkään ostanko teho- vai sauvasekoittimen ja lopulta päädyin jälkimmäiseen. Painavin syy oli oikeastaan se, että sitä on helpompi säilyttää. Tehosekoitin ei olis enää sopinut mihinkään kaappiin enkä halunnut säilyttää sitä koko ajan keittiön tasollakaan. Sauvasekoitin taas sopii näppärästi keittiön laatikkoon käytön jälkeen. 

Nyt oonkin sit muutamat smoothiet jo pyöräyttänyt ja "ah!" kuinka kivaa on syödä rahkaa eri muodossa! Nettihän on pullolaan erilaisia smoothie-ohjeita, joten valinnanvaraa kyllä löytyy. Mä sekoittelin tänä aamuna ihan perinteisen rahkaan tehdyn smoothien, mutta niissähän voi käyttää vaikka jogurttia tai muita vastaavia tuotteita. Tässä hommassa on vain mielikuvitus rajana ja kokeilemalla löytyy varmasti parhaimmat lopputulokset. Itse en oo vielä testaillut mitään "erikoisuuksia", mutta varmaan myöhemmin, kun tekee mieli vaihtelua. 

Tämän päiväiseen smoothien laitoin seuraavanlaisia aineksia: 1 prk maitorahkaa, 1 banaani sekä mustikoita ja mansikoita. Kaikki laitetaan samaan kippoon ja sekoitetaan sauvasekoittimella tasaiseksi. Melkein liian helppoa! 

Näin aamusella otin smoothien kaveriksi vielä palan ruisleipää. Kyllä kelpas... :) 

Vohvelitaikina

Jos pitäis valita lettujen ja vohveleiden väliltä, niin mä valitsisin ehdottomasti vohvelit. Tykkään niistä enemmän, koska 1) ne on kivemman näköisiä, 2) ne on paksumpia, 3) ne maistuu mun mielestä paremmilta ja 4) niiden paistaminen on mukavampaa, koska niitä ei tarvii paiston aikana kääntää :D 

Ajattelin laittaa tänne mun käyttämän vohvelitaikinan ohjeen. En oo katsonut, millaisia ohjeita netistä muuten löytyy, mutta tuskin tää muista eroaa sen kummemmin. Perussettiä siis! Eli maitoon sekoitetaan kaikki aineet, öljy viimeisenä. Taikinan on hyvä antaa turvota ennen paistamista vähintään vartin verran. Ai niin, tosta määrästä saa noin 12 kappaletta.

Me herkuteltiin näillä pääsiäisenä edellisen kerran. Kyytipojaksi ei ollut sillä kertaa muuta kuin lettuhilloa, mutta näitähän syö mielellään ihan sellaisenaankin. Mä syönkin näitä aika usein ilman mitään lisukkeita. Haaveilen kylläkin jo kesän ekoista mansikoista ja vaniljajätskistä - ne ois mahtavat kaverit vohveleille :)